On tilanteita, joissa virheisiin ei ole varaa
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevällä paloesimies Petteri Paajasella on ensikäden kokemusta hetkistä, joissa epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. Palomiehen työssä työvälineiden ja sammutuskaluston on tosipaikan tullen toimittava moitteettomasti.
“Tämä ei kyllä ollut lapsuuden haaveammattini, mutta hyvin tässä on viihdytty”, Paajanen virnistää ja kertoo valmistuneensa palomieheksi vuonna 2008. Sitä ennen hän oli opiskellut energiatekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Alaa hän ei kuitenkaan kokenut omakseen ja Paajanen keskeyttikin opintonsa puolentoista vuoden jälkeen. Joku koulutus tai työ oli kuitenkin keksittävä.
Palomiehen työssä Paajasta viehätti sen fyysisyys, käsillä tekeminen ja työn monipuolisuus. Työvuorot sisältävät työvälineiden ja kaluston huoltamista ja hälytysvalmiuden ylläpitoa, sekä erilaisten tilanteiden harjoittelua ja läpikäymistä.
“Laitteiden huoltaminen ja kunnossapito on kaiken A ja O. Esimerkiksi paloautossa on myös sellaista kalustoa kyydissä, jota käytetään vain harvoin. Myös nämä laitteet on tarkastettava säännöllisesti ja varmistettava, että ne toimivat kuten pitääkin silloin kun tarve koittaa,” Paajanen kertoo.
Jos työvälineet eivät toimi, muuttuu palomiehen työ entistä vaarallisemmaksi. Jos kalusto pettää kriittisessä paikassa, voi se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa peruuttamatonta vahinkoa.
Laadukkaat varusteet suojana yllättävissä tilanteissa
Pelastuslaitoksella erilaisiin tilanteisiin varaudutaan monipuolisten koulutusten ja päivittäisten harjoitusten myötä. Kaikille yhteiset toimintatavat ja laitteiden oikeaoppinen käsittely ennaltaehkäisevät tapaturmien syntymistä, sekä edistävät työturvallisuutta. Välillä työssä kohdataan kuitenkin myös ennalta arvaamattomia hetkiä. Myös Paajasella on ensikäden kokemusta yllättävistä tilanteista, joissa hengenlähtö olisi voinut olla lähellä.
“Ilman asianmukaisia suojavarusteita ja sammutusvälineitä pelastushenkilökunnan työ olisi entistä vaarallisempaa.”
“Vuosia sitten erään kerrostalon saunatiloihin oli päässyt syntymään vähän isompi palo. Kun avasimme kylpytiloihin vievän oven jäähdytystöihin ryhtyessämme, palokaasuseos sekottui happeen. Näin syntyi pistoliekki, eli sellainen tulinen humahdus, joka liekkimeren lailla syöksyi paineella minua ja työpariani vastaan koko oven leveydeltä.”
“Saimme tilanteen onneksi nopeasti haltuun, mutta ilman asianmukaisia suojavarusteita ja sammutusvälineitä tilanteessa olisi voinut käydä huonosti”, Paajanen kertoo harvinaislaatuista tilannetta muistellessaan.
Vastaavia tilanteita pääsee kuitenkin syntymään harvoin ja sittemmin käyttöön on tullut myös tehokkaampia työvälineitä. Yksi tällainen on Cobra-sammutinleikkuri. Sammutinleikkuri on ikään kuin porakoneen ja painepesurin yhdistelmä, jolla päästään erilaisten rakenteiden, kuten betonin ja metallinkin läpi jäähdyttämään paloa tiloihin, jonne ei normaalisti pääsisi tai joihin ei ole turvallista mennä.
Kuvassa Suomi-Tikkaan tikasmalli KTS-390 PK, sekä palokunnalle valmistettu tikkaiden lisäosa “Pelastajan tuki”. Pelastajan tuki mahdollistaa Cobra-sammutinleikkurin käytön myös korkeammissa rakennuksissa.
Sammutinleikkurin veden joukkoon syötetään abrasiivia, eli metallihiukkasta, jonka ansiosta vesisuihku pääsee tekemään rakenteiden läpi pienen reiän. Reiän kautta vesi pääsee tilaan ja paloa saadaan näin hillittyä. Jäähdytystyön jälkeen palomiehen on turvallisempaa mennä kohteeseen sisään ja hoitaa sammutustyöt loppuun.
“Sammutinleikkurin avulla olisimme voineet hoitaa tuon vuosien takaisen saunapalonkin täysin eri tavalla, kun olisimme voineet suorittaa alkujäähdytyksen ulkoapäin,” Paajanen arvioi.
Jatkuvaa yhteistyötä Suomi-Tikas Oy:n kanssa
Laadukkailla ja kestävillä työvälineillä on suuri rooli palomiesten työssä, sekä työturvallisuuden tukemisessa. Tämän tiesi myös Sakari Peltonen, joka teki ensimmäiset tikkaansa juuri nimenomaan palokunnalle. Vuonna 1984 Sakarin työpariksi astui Markku Peltonen, Sakarin poika. Markun ansiosta yrityksen tikasvalikoima laajeni vuosien mittaan vastaamaan myös muiden ammattiryhmien tarpeita.
Suomi-Tikas Oy on valmistanut jatkotikkaita pelastuslaitosten käyttöön jo yli 40 vuoden ajan, vuodesta 1979 saakka, jolloin Sakari Peltonen perusti yrityksen. Tänäkin päivänä lähes jokaista paloautoa Suomessa koristaa Suomi-Tikkaan tikkaat ja myös yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu yhä edelleen.
“Pyysimme taannoin Suomi-Tikkaalta harjoituksia varten muutamia tikkaita koulutuskäyttöön ja jo seuraavana päivänä valmistajalta tuli viestiä, että tervetuloa hakemaan tikkaat tehtaalta,” Paajanen naurahtaa.
Tänäkin päivänä lähes jokaista paloautoa Suomessa koristaa Suomi-Tikkaan tikkaat ja yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa jatkuu edelleen.
“Suomi-Tikkaan tikkaat ovat olleet jopa niin kestäviä, että joskus erikoistapauksissa olemme käyttäneet niitä liikennetapaturmien pelastustöissä ja kääntäneet henkilöautoja kyljeltään takaisin renkailleen. Tikkaita apuna käyttäen. Näin olemme saaneet sisälle jääneet matkustajat ulos autosta. Tätä tapaa olemme käyttäneet kuitenkin vain hätätilanteissa.” Paajanen paljastaa.
Vuodesta 2017 lähtien Suomi-Tikas Oy on toiminut Peltosten perheen kolmannessa sukupolvessa, Markun poikien Manuel ja Samuel Peltosen luotsaamana. Ja toimii edelleen vahvasti perheyrityksenä.Kaikista muutoksista huolimatta palolaitoksen kolmiosaisten jatkotikkaiden (KTS-390 PK) valmistus jatkuu ja ne löytyvät Suomi-Tikkaan valikoimasta edelleen.
Myös Paajasella on ollut vuosien mittaan pelkkää hyvää sanottavaa yhteistyöstä Suomi-Tikkaan kanssa. “En muista ainuttakaan kertaa, kun Suomi-Tikkaan tikkaat olisivat hajonneet. Tikkaat eivät notkuneet silloinkaan, kun niillä käänneltiin autoja takaisin pyörilleen,” hän hymyilee.
“On ollut mahtavaa tehdä töitä saman luotettavan toimijan kanssa vuodesta toiseen.”